Kulkee kulkija laitapuolen
seinän vierustaa astelee,
painaa harteita taakka huolen
usein silmänsä kastelee.
Katse syyttävä häneen luodaan
ilme, ylpeän ihmisen,
muuta tuskin kai koskaan suodaan
se on osa tuon vanhuksen.
Elää kulkija laitapuolen
takin kauluksen suojaan jää,
lämpö, jonka voi saada juoden,
hieman helpottaa elämää.
Näkyy rammassa vamman laatu
myötätunnon se herättää,
vamma sisimpään kun on saatu
huomaamatta se usein jää.
Kuolee kulkija laitapuolen
roskalaatikko vapautuu,
moni rinnassaan tuntee nuolen
näinkö onnemme jakautuu.
Sammuu silmistä katse rehti
poistaa joukosta luopion,
näkemään hän jo varmaan ehti
hyvinvointimaa Suomi on.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut