Istun hiljaa auringonpaisteessa.
Kuuntelen hänen hengitystään ja taustalla Amsterdamin ukkosta.
Lumoutuneena.
Kiitollisena.
Että minä, pieni huhtikuun valo, olen tarpeeksi.
Tarpeeksi nostamaan käteni hänen kasvoilleen,
pyyhkimään pois lokakuun pimeän.
Hymyile.
Sillä se ei ollutkaan myrkkyä ensi hetkestä, ei.
Hymyile lumoavaa hymyäsi rakkain, sillä vastakohdat vahvistavat toisiaan.
Minä olen sinun onnesi ja sinä
minun rauhani.
Huhtikuun aurinko lämpönä sydämesi pimeään.
Lokakuun myrsky väistymättömänä suojana omani ympärillä.
Onni on vain puhelinlangan toisessa päässä.
Me tartumme siihen.
Kuuntelen hänen hengitystään ja taustalla Amsterdamin ukkosta.
Lumoutuneena.
Kiitollisena.
Että minä, pieni huhtikuun valo, olen tarpeeksi.
Tarpeeksi nostamaan käteni hänen kasvoilleen,
pyyhkimään pois lokakuun pimeän.
Hymyile.
Sillä se ei ollutkaan myrkkyä ensi hetkestä, ei.
Hymyile lumoavaa hymyäsi rakkain, sillä vastakohdat vahvistavat toisiaan.
Minä olen sinun onnesi ja sinä
minun rauhani.
Huhtikuun aurinko lämpönä sydämesi pimeään.
Lokakuun myrsky väistymättömänä suojana omani ympärillä.
Onni on vain puhelinlangan toisessa päässä.
Me tartumme siihen.
Selite:
Etäsuhde, loputtomat skypetunnit.
Hän vasyneenä Amsterdamin ukkosen keskellä, minä suomen auringonpaisteessa.
Kuuntelen hiljaa hänen hengitystään ja myrskyävää jylinää.
Hän on syntynyt lokakuussa, minä huhtikuussa.
Päässäni soi October and April (The Rasmus).
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit