en opi

Pessimistin itseanalyysi. Tyhjentävä.

Ei kai sitä opi koskaan..;D

Toive on ajatus tavoitteellisesta asiaintilasta, josta irtipäästettyä voi tilalle lopsahtaa jopa jotain parempaa. Toisaalta toivo sitten on semmosta, että jotain parempaa on. Toivo ei haihdu, toive saattaa sitten hyvinkin.

Runon tiimalasimuoto antaa minulle kuvan, että ensin kierretään ja kierretään huomaten, että toiveet kariutuvat, hetki kuluu ja taas tulee aika, jolloin uudet toiveet astuvat eteen, heräävät eloon ja jälleen kierretään maat ja veet.

On olemassa sananlasku: älä tee kahta kertaa samaa virhettä, jos se ei kannata. Hmm, ehkä se on sitä oppimista kantapään kautta.

Hieno kokonaisuus runosi on, jättää lukijalle tilaa monenlaisiin ajatuksiin.

Paljon olet oppinut, kun olet oppinut huomaamaan ihmisen. Onnea tähän päivääsi, valoa tuleviin !

Tulevaisuus on tässä talviaamussa pimeässä.

Ilo on revittävä irti, vaikka graniitista.

Riemullista syntymäpäivää!

Ei kai sitä lopulta kaikkea koskaan opi,jotain aina kumminkin.Haaveet niin...sinnehän ne tuppaa lentään ku tuhka tuuleen,pitäs vaan pinnistää ja tutkia tutkia vaan.Uudestaan.
Hieno runo !!!
Ja hyvää syntymäpäivää *hali*

Oho.. Kylläpä pysäytti jo tämä ensimmäinen runosi eikä vähiten onnistuneen muotoilun ansiosta. Sisältökin kyllä kerrassaan loistava. Jatkan mielenkiinnolla eteenpäin runoissasi.. :)

näin se on, ikävä kyllä. me emme opi tuota "ihmettä" kai koskaan.
voimia sinulle.
hieno runo.

Ulottuva on runosi polku. AJATUKSELLA veivattu ja pieniä totuuksia täynnä, niistä se elämän kokonaisuus kurkottaa. Pidin !

Erilainen ulkoasu miellyttää tämän lukijan silmää. Mukavaa vaihtelua.
Kovin on surullinen sävy tekstissä, itseään pohtiva, elämää katsova ja arvioiva. Usein tuntuu, että kaikki haihtuu. Pitää vain koittaa löytää se lapsenmieli ja lapsenusko elämän hyvyyteen. Mahdollisuus edes välillä unelmoida ja jopa huomata unelman toteutuvan. Teksti, joka sai ajattelemaan.

sitä joka kerran toivoo ja uskoo ja rakastaa viimeiseen asti.
Rakkaus on sokea, todella, kumpa kaksi sokeaa kerran kohtaisivat..

Elämässä on aina joka päivä oppimista tai sit elämä opettaa. Onnellista syntymäpäivää.

Ei se paha ole, että jaksaa toivoa ja haaveilla...Kantapään kautta ikävä kyllä oppii kaikenlaista.

Koskaan ei tästä elämänkoulusta saa päästötodistusta, ja niin kai pitää olla. Aina kuitenkin jotain jää käteen, vähä vähältä, onneksi. Upea runo, toivottelen sinulle hyvää syntymäpäivää sen myötä!

Totta! Joskus ei halua luopua haaveista vaikka ymmärtäisi sen olevan parasta.

unohtamisoppi on parempi
kuin enoppi tai pelkkä oppi
oivalluksesta
hyvää syntymäpäivää