Katson sinua ja näen itkuiset kasvosi,
suru vetää suupieliäsi alas ja kyyneleet kastavat silmänurkkasi.
Arjen valottomuus ja huolet vievät elämän hehkun kasvoiltasi.
Olet kuin horroksessa.
Tuijotat hiljaa keinuen kaukaisuuteen.
Näen kuinka väsymyksen painamat luomet painuvat hitaasti kiinni.
Kyynel vierähtää poskellesi ja vaivut hiljaa syvemmälle synkkyyteen.
Selite:
V. 2002 kirjoittamani runo.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuvasit osuvasti vanhan läheiseni tunnetilan