Aika

Runoilija 65010d09e525bad1c00265197e8287f1

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 14.11.2008
Viimeksi paikalla: 10.1.2019 22:12

Asuinpaikka: a8f909b87cb03a264e6be322acb5b20d
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Facebook:



Astelen tietä elämän
Läpi varjojen kujille auringon

Löytääkseni valon

Jätän jälkeeni lasinsirpaleita
väreissä sateenkaaren


Rakentaakseni sieluni kodin

puhtaan valkoisen


 

 

Aika on ohittanut kiivaat muistot
Haalistanut ne utuisiksi laivoiksi,
jotka ovat seilanneet taivaanrannan taakse

Eikä niillä ole enää tunteisiin kosketuspintaa -
vain viivästynyt ajatus menneisyydestä

Tässä hetkessä on lempeä tuuli
ja hymyilevä maailma

Selite: 
( Lenkillä Kalevankankaalla 3.7.2014 )
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienon positiivinen runo.
Lempeä kuin runon tuulikin.

Kalevankankaalta olisi lyhyt matka Salhojankadun pubiin palautusjuomalle ja uusien runoaihioiden suunnitteluun =)

 

Käyttäjän kaikki runot