varjo pinnassa pöydän
mietitkö että mitähän
vihmoi rinnassa nöyrän
ol' saapunut itse hän
osas katsetta lukea
halun elääkin kun vei
otti seinästä tukea
rukoustaan osannut ei
sanoiksi pukea
vain sivallus yksi
laulun viimeinen säe
yksi elämä täytetyksi
ei loppuansa näe
summa kärsimysten
kohdattava kun on
lopulta kasvotusten
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi