Ahdistaa masentaa elämäni menneisyys painaa,
ravistaa unohtaa sen koetan vaikka mieltä vaivaa,
en pysty menneeseen palaamaan en vanhoja aikoja unohtamaan,
pettymyksiä jatkuvasti eteeni saa aina vain uudestaan ja uudestaan, on paljon liian paljon asioita jotka olisi pitänyt tehä toisin voiko muuttaa asiat voisin.
Anteeksi en itselleni kaikkea anna kun väärää polkua erehdyn tallaan, jääräpäisyyttäni kuunnellut äitiäni aikasemmin en, ja nyt kantapään kautta koen sen, et äiti aina oikeassa ollut ois. Kuinka sen tajuta aikaisemmin olisin niin ne väärät polut elämästäni puuttuisi, kulkisin tietä oikeaa jota valkea enkeli ohjeistaa, mut opin nyt sen äidin neuvoja kuuntelen, kokea olen saanut kamalaa mut se opettaa tulevaa, kannata ei lähteä mukaan valheiden kantajien, opinpahan nyt myös kaikkiin luota en täytyy vain karsia pois elämästäni ne jotka leikkivät tunteillani vain.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi