Kyynistä katkeruutta

Tuttu, kaveri, ystävä, tosi ystävä - Missä kulkee ero?
Tutut ovat aina läsnä - "Mitä kuuluu? - Ihan jees."
Kaverit menossa mukana - "Mitäs viikonloppuna?"
Ystävät - "Mites oot pärjäillyt viime aikoina?"
Tosi ystävä - "Mä autan sua, ihan kaikessa..."

Minä näistä haluat olla? Mikä näistä olet?
Miksi muuttua joksikin? Miksi pysyä jonakin?

Ihmisarvoa näillä mitataan - Arvostusta, tunnetta.
Tunnetta olla rakastettu, josta välitetään.
Jonka elämä ja hyvinvointi todella kiinnostaa.

Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
Ei tosi ystävä pysy sellaisena aina, jollei
saa mitään vastakaikua osakseen.
Tai jos koskaan itse apua tarvitessaan, ei sitä saa.

Petettyjä lupauksia? Pettymyksiä?
Niitä ei loputtomiin jaksa - kestä.

Ystävyyssuhteet muuttuu - se on kylmää faktaa
Kumpaan suuntaan, siihen voit itse vaikuttaa

Oletko toiselle se tuki ja turva - tosi ystävä
Vai kuittaanko jatkossa kyselyihisi - "Ihan jees."

Jos en enää ajatusmaailmaani - sieluani sulle avaa
Ehkä se on hetki katsoa, kuka peilistä vastaan tuijottaa

Yritän olle ystävilleni ystävyyden arvoinen
Omankin hädän hetkellä, heitä muistelen, kuuntelen.

Ehkä olen jotenkin tän maailman "outolintu"
Empatian määrä rajaton, auttamishalu loppumaton.
Mutt ne ajat alkaa olla ohi - valitettavasti
Kyynistyminen alkaa imeytyä luihin asti

Katkeruus on myrkkyä ihmisyydelle
Mutt se tuo myös suojaa sydämelle
Vähemmän hyväksikäyttöä - turhia korulauseita
Hädässä ystävän tunnistaa, se on täysin faktaa