En parane.
Lääkkeet eivät enää tehoa.
Psykiatrini kysyy, suostunko sähköhoitoon?
Viimeinen vaihtoehto.
Pelästyn hetkeksi, mutta
olen niin loppu
että suostun mihin vaan.
Sairaalassa.
Laahustan pitkin käytäviä.
Olen kuolemanväsynyt
nukutuksista ja kouristuksista.
Lihakseni ovat kipeät.
Lähimuisti on mennyttä,
toistaiseksi. Lohduttavaa.
Elän sumussa.
Vastetta ei tule.
Hoito meinataan keskeyttää.
Ei!Tämä viedään nyt
loppuun asti.
Elän omassa kuplassani.
On hoidon lopetuksen aika.
Ei tehoa lainkaan.
Pettymystä ja surua en osaa
edes kuvailla.
Miksi, Jumala?
Oletko edes olemassa?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi