Randome

Runoilija Randome

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.7.2010
Viimeksi paikalla: 6.4.2018 23:15

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Fortuna Favet Fortibus
 

Kännissä kuukauden

Minä olin kännissä ensimmäisen kuukauden;
tuttipulloaan puristava vauva - epävarmassa humalassa.
Humalassa, jonka rehvakkuudesta puuttui terä,
ja jonka syvin monttu oli vahvasti häpeään kaivettu.

Minä pelkäsin.
Ihan rehellisesti minä pelkäsin olla ihan rehellisesti.
Ajattelin, että rehellinen ei riitä.
Rehellinen on heikko ja lapsi.
Huomatkaa kuitenkin ajatuksen loogisuus:
eikö lapsi ole heikko, eikö lapsi ole rehellinen?

Olinko huikea ja hauska - olinko muistettava?
Jälkimmäistä varmasti, mutta tähän ikään ehtineenä
rooli kuin rooli ei kelpaa ja sen luulin jo itseni tajunneen.
Olin väärässä. Minä olin lapsi.

Olin leikki-ikäinen pellavapää ensimmäistä päivää tarhassa.
Toivoin, ettei kukaan huomaa että äitini ostamalla
lippiksellä oli vähän enemmänkin virkaa kuin
vain suojata hiuksiani auringossa.

Minä pelkäsin ihan saatanasti, että jos joku sen vaikka ottaa
niin rupean itkemään ja paljastan kaikille että
se oli äitin ostama hattu ja enemmän arvoa on sillä,
että se oli äidin eikä sillä, että se on cool.

Mutta huomatkaa, en istunut nurkkaan, en hukkunut massaan!
En tuudittautunut tuttuun ja turvalliseen - sitä ei ollut.
Olin vain minä ja uusi ja minun hieno hattu.
Hups.

Olihan se hattu. Se oli tuttu.
Pelastusliivin pilli, mopoauton katteet.
Ikävän laihaa turvaa yhtä kaikki.

Ja minä hortoilen humalassa ja mietin että missä minun hattu?
Ja mietin että miettiikö muut että missä niiden hattu?
Joku sanoi minulle että minun hattu on cool.
Minä vain häpesin ja mietin kuinka se on
parikymppisen miehen päässä
ja äidin ostama.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

uliuli

 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
4.1.1994
Runojen lukumäärä: 
10