Nighthawk

Odotuksen tunteen hävitessä häviää kaikki muukin. En ole koskaan osannut nauttia matkasta jahdatessani päämääriäni jotka saavutettuani minut täyttää tyhjyyden tunne. Olen suoraviivainen vaikka tiedän että suora viiva johtaa väistämättömään kuolemaan. Elämä ei koskaan ole mutkaton, siinä sen kiehtovuus kuuluisi ollakin.

Kerouacin matkarulla muistutti minua kaikesta tästä. Oman itseni löytämiseen vain liftaaminen, ryyppääminen ja naiminen eivät ole ratkaisuja, vaikka niistä onkin kiehtovaa lukea.

Mielenterveyttäni jäytää syöpä jota ei voi enää leikata pois. Olen kieltäytynyt avusta liian kauan. Elämäni on piinaavan hidasta kuolemista. Kipu on vain katalampaa kuin fyysinen kipu: sitä ei voi jäsentää eikä paikantaa; se on loputtoman pitkissä iltapäivissä, vetisen kylmässä takatalvessa, kaupungissa ja sen ihmisissä. Se on jotain mitä ei voi sanoiksi pukea ja jolla ei ole näkyviä merkkejä minkä vuoksi sen olemassaoloa on vaikea tunnustaa.