artojohannes

Runoilija artojohannes

VUODEN MITTAAN KOETTUA






vuodenaikoja
minä hiljennyn kuuntelemaan
**


kevään vesisateessa
kinokset tuomiolla
**


omenapuun oksien
leikkaamisen aika


lintu oksalla ei kysy
sopiiko siinä istua
ja laulaa
**


kohmeinen kärpänen
ruutujen välissä ei tiedä
tästä maailmasta mitään
**


jään alla sula vesi
muistelee viime syksyn sateita
**


sade ropisee ikkunaan

pilvien takana
aurinko nauraa
**


illalla pensaan mustat oksat
peseytyvät aamun tuloon
**


kevät sallii kaikenlaista,
myös takatalven
**


loskaisen tien kulkija
mennyt menojaan


vain askelten ääni muistiin jäi
**


varis aidan päällä
raakkuu ruokapalkkaansa
**


odotan, että kesä
tulisi keväässä
minua vastaan
**


paripeileistä
toinen särkyi

toisessa huuru
peitti kuvajaisen
**




kevään ensiperhonen
tanssii, tanssii, tanssii

voi miten lyhyt
on kirkas päivä
**


lukin verkossa
vesipisara

siinä päivän kimallus
**



 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

vuodenaikojen vaihtelun tuoma rikkaus
hienosti tarkkailtu, rytmikkäästi yhteen saateltu
 
Syntymäaika: 
29.8.1945
Runojen lukumäärä: 
37
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.