Riudun eletyssä, eilisessä, menneessä.
Palaan ajatuksissani niihin onnen ja ilon täyttämiin päiviin.
Päiviin joista jäljellä ovat enää harmaat, haalenneet muistikuvat.
Yritän haalia kasaan niitä pirstaleiksi rikkoutuneita
onnen ja ilon tunteita.
Sisältä kumpuaa tunteita, joita en haluaisi käsitellä.
Miten saisin mieleni laskemaan jo irti
menetetystä.
Miten saisin suunnattua ajatukseni huomiseen,
ja sisimpäni uskomaan mahdollisuuteen uudesta eilisestä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienoa. Tärkeä ja koskettava pohdinta sisältää muutamia mielenkiintoisia asioiden välisiä jännitteitä. Tunteet pitää kohdata ja käsitellä, kuitenkin niin ettei jää asioihin kiinni ja vaikeistakin tunteista huolimatta katsoo eteenpäin, uskaltaa huomiseen. Runon lopetus sisältää filosofisen mutta erittäin toden oivalluksen. Täytynee lukea muutkin runosi kun on aikaa.
Upea.. Sanoissa niin paljon totuutta, tuttua haikeutta, kaipaustakin.Pidin.
Hienoa. Tärkeä ja koskettava pohdinta sisältää muutamia mielenkiintoisia asioiden välisiä jännitteitä. Tunteet pitää kohdata ja käsitellä, kuitenkin niin ettei jää asioihin kiinni ja vaikeistakin tunteista huolimatta katsoo eteenpäin, uskaltaa huomiseen. Runon lopetus sisältää filosofisen mutta erittäin toden oivalluksen. Täytynee lukea muutkin runosi kun on aikaa.
Upea.. Sanoissa niin paljon totuutta, tuttua haikeutta, kaipaustakin.Pidin.