Levottomuus vaivaa,
oviaan avaa ahdistus.
Porttiko tuntematon
askelille aukesi,
taikaako kevätvalon lie.
Luissa kolotus,
sietämötön,
miksi unohtua pitikään
penkille puiston,
hihasillaan paita,
paitahihasillaan.
Hetket levottomat,
antakaa kevään
jo koittaa
ja katupölyn
kuiskia kesästä,
tuomentuoksun
keuhkoni viimein täyttää.
Vuorovettä, vuorovaloa
(c) Oiva Utumaa
oviaan avaa ahdistus.
Porttiko tuntematon
askelille aukesi,
taikaako kevätvalon lie.
Luissa kolotus,
sietämötön,
miksi unohtua pitikään
penkille puiston,
hihasillaan paita,
paitahihasillaan.
Hetket levottomat,
antakaa kevään
jo koittaa
ja katupölyn
kuiskia kesästä,
tuomentuoksun
keuhkoni viimein täyttää.
Vuorovettä, vuorovaloa
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi