rotko

silmät vetistää
ajatukset hätistää
hämärät maisemat
pimeyden maalaamat

itsetunto repii
tämä on muuta kuin hupii
tahdoin olla hyvä
edessä näkyy rotko syvä

tunnen poltteen
kiristävän otteen
yritän katsoa huomiseen
sen suomaan tuomiseen

näen vain harmaata
kylmää paljasta maata
kyynel sipaisee poskea
sen annan virrata pitkin sameaa koskea

huokaisun lähetän tuuleen
se huokaisu ei sovi kaikkien huuleen
sydän ulvoo kaipuutaan
tähän hetkeen mitään muuta tehdä voikaan