Leskenlehti

Olen leskenlehti.

ponnistan kaikki voimani että nousen,
ympärilläni vain pieni pälvi jonka lämpö on sulattanut.
Keskeltä lumen ja kiiltävän jään taas tungen vahvan varteni maan pintaan.

Haluan näyttää sinulle kauniin pienen nuppuni
ja avaan sen varoen ja luottaen valoon ja aurinkoon.
Kukoistan kohta täydessä loistossani rosoisen ruskean maan
pienessä sulassa kohdassa.

Sinä olet sokea ja haluton katsomaan minun kasvuani,
et uskalla olla ylpeä minusta.
Olenko vienyt sinulta jotain kun tulit
ja tallasit minut painavan kenkäsi alle.

Minun kesäni on ohi,
mutta lupaan sinulle ymmärtämätön menninkäinen
että nousen uudestaan joka kevät.

Nyt olen surullinen etten saanut kukkia tätä kevättä,
mutta sinäkin ehkä joskus itket, jos rohkenet.
Et kestänyt katsoa minun yksinkertaista karua kauneuttani.
Minä voitin.