Pesässä

Ihana luntuvainen peitto,
pehmeä upottava tyyny.
Olen kuin muumio kotelossani.

Täällä ei minua kukaan häiritse eikä pelottele,
luulin.

Mutta musta korppi kirkui unessani hädissään.
Ei helvetti, eikö mihinkään pääse karkuun.

Pesäni ei olekkaan ikioma,
pehmeä turvani.

Ehkä sitten jos olisi tuplaleveä peitto?
Tulisitko kanssani kuuntelemaan kirkuvaa korppia...

Ei, en luovuta.
Mielummin korppi kuin ahdistava rakkaus.