Nimetön
Istun hiljaa peili edessäni
Tuntuu kuin en tuntisi tuota kuvajaista
Hiljaa mietin suru kasvoillani
Sain rakastaa paljon,
mutta nyt tuntuu kuin tuo kaikki olisi
vain kaukaista unta joka kuihtuu pois mielestäni
Tunne olevani niin yksin
Elämäni rakkaus jätti palavan arven
Arpi joka nyt vain muistuttaa siitä mitä joskus oli
Rakkaus ei ole ikuista
Se on liekki joka palaa,
mutta jos sen joku sammutta
ei sitä voi uudelleen sytyttää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullinen runo, lopullisuuden tuntu tässä, toivon ja uskon, että ihminen voi rakastua lopuksi ikää , uskon, että se voi olla mahdollista, sinullekin vielä joskus...!