Istun rannalla, yksin.
Mietin sinua isä.
Kaikki ne petetyt lupaukset,
sanomatta jääneet sanat,
typerät teot.
Et koskaan syyllistänyt,
vaan annoit toivoa paremmasta.
Lapset kasvaa isoiksi aikanaan,
näin maailma toistaa itseään.
Selite:
En pysty tarpeeksi kiittää,
kuinka teit elämästäni korvaamatonta.
Et opettanut sanoilla,
vaan ajatuksilla ja teoilla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
