kirjoitan kalamajan seinille runoja sinusta

Runoilija Mystis



aina keväisin tuuli kerää lopun ahtojään
puskee sen pitkin näitä kivisiä rantoja
laitureita ja uimakoppeja vasten

(kuin kaikista maailman paikoista)

juuri tänne
etelänpuoleiselle rannalle

- - -

minä kyllä tunnen sen tuulen jo

sillä on syntymäpäivä samaan aikaan kuin minulla

- - -

laituri on luja
se kestää kyllä
niin kuin minäkin

mutta mihin täältä pääsisi

olen lakannut edes haluamasta

- - -

istun kalamajalla kaminanvalossa
(ja ironista kyllä)
luen runoja merestä

illan hiipuvassa valossa on helppo kuvitella
kaikki ne tarinoiden kirkaskylkiset kalat
meduusat ja maneetit

- - -

joskus horisontissa viipyy laiva

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kiitos tästä maalauksesta, ilo lukea, ilo upota .. uudestaan.
Aivan herkullinen otsikko runollasi, ja sisältö koukuttaa ja houkuttaa lukemaan uudestaan ja uudestaan.
Rikassisältöinen upeus!
Huikea runo tämäkin, kyllä on taidokasta kerrontaa. Voi että.
I H A N A!

Lähdin runosi myötä matkalle lapsuuden iltasatuihin, Tuutikin uimakoppiin ja Muumilaakson rantahiekalle näkinkenkiä etsimään. 

Kiitos. 
Kaunis ja eteerinen. 
Varsinainen tunnelmapläjäys. Hieno!
Se on rakkautta. 
Tunnelma ja maisema nousi vahvasti mieleen lukiessa, hieno teos.  :)
Tämä on runoutta. Tekisi mieli kehua mutta mistäpä mie sanoja.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut