Rakastamisesta...

Runoilija Mystis

En minä sano sitä ääneen
mikä Sinun pitää nähdä

Mustinakin hetkinä

Kun pilvet peittävät taivaan
ja yö on pimeä paikka

- - -

En minä sano sitä ääneen
vain sanoakseni

Rakastan

Kun kosketukseni puhuu Sinulle
niin monella kielellä

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis kuin mikä. Upea runo. 
Monella tavalla voi ilmaista, että tykkää ko höperö.
Kevät ja lempeät tuulet. Tunne rinnassa, kun kosketus kertoo sanoja enemmän.Väristyksiä ja harhanäkyjä sydämeen. Viettelykseen,joka johtaa viehätykseen,tunnottomuuteen. Kaipuun itkevä kyynel,sateen piiskaamaan ikkunaan.

 ja se takertuu kuin
 pelko hukkuvaan
 
 eläen ja
 avautuen,
 hetki hetkessä
 
 hitaasti sulavaan
 nykyisyyteen
 
 yhtä järjetöntä
 kuin väistämätön
 saavuttaa
 harhakuvitelmansa
 
 ymmärtää
 jotakin olennaista
 
 anatomia, fyysisyys
 yhteen ainoaan
 
 tai kyvyttömyys vapauteen
 
 tunnustaa
 huuli toista
 huulta vasten
 
 ahneuden olevan
 pelkkä saalis
 
 kaartua
 toiseen ihmiseen
 
 sielun kykyyn
 lentää yössä
 
 kuinka se
 erottaa elollisen
 elottomasta,
 luo tähtiä
 katseen nähdä
 
 värähdyksen
 synnyttämiä
 väristyksiä
 
 rannattomia
 virtoja tunkeutua
 tuolle tuntemattomalle
 rannalle, jossa
 luulee seuraavan
 väristyksensä asuvan


 
Upeaan tekstiisi tai siis useampiin tällä viikolla tallaisia mietteitä...Hienoja kaikki tyyni.



 
voi että, taasen niin upeaa kuin voi vain olla
Tämä on Rakkausruno. Ihana *♡*
Kaunis, ihastuttava runo.
Ihana runo.
Tosiaankin, kosketus on yleensä hyvin tärkeätä, aivan kaikille.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut