Katoaisivat

kaikki lukot, avaimet
katoaisivat nyt

ihmeellisen epävarmuuden
elämän monitulkintaisuuden keskellä

alastomina vapisisimme

kysymisen himosta
tietämisen ilosta

eikä mikään kysymys
olisi arvottomampi kuin toinen

ei aikaa sotia, vihata
olla punastumatta onnesta, häpeästä

eikä kenelläkään olisi varaa kulkea
suljetuin silmin, sydämin

karttana vaistot, vietit
vain välttämättömyydestä tarhattu järkevyys

eikä ajattelijoiden tarvitsisi olla
moraalin palvelijoita,
karttakepeilllään hyvyyttä osoittaa

vaan rakkaus olisi kaikessa

lähtökohta
päätepiste
kaikki siltä väliltä

taltuttaa kaipuuta varmuuteen elämästä
sen verran,
että pystyy iloitsemaan epävarmuutensa kanssa

oli sitten

puu
lintu
ihminen

rakastaa, suojella elämää

koska elämä on