Auringon kulta
loi sillan
yli maitten
yli merten
sulatti roudan
sulatti jään
loi sillan välille sydänten
Jäi aalloille
hetkeksi lepäämään
jatkoi matkaansa
luokse enkelten
ja sieltä
ystävysten elämään
luo lämmön
luo valon
luo pohjan
luo talon
jää pysyvästi asumaan
rakkauttaan jakaa
sovittaa riidat
saa sanoja katumaan
Auringon kulta
asukoon näillä
sanoilla pienillä
sanoilla merkityksellisillä
suudelmissa
ja sormenpäillä
Meri kultaansa keinuttaa
aalloilla kantaa
Meri
sitä pelkää
ja rakastaa
se kaiken vie
mutta kaiken myöskin antaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Onpa upea tämä runosi! Ja tietysti meri runon elementtinä antaa minulle aina sävähdyksiä. :)
Upea.
Vahvasti vaikuttava runo
Arkipukuiset enkelit ovat palvelevia henkiä.
Erinomainen maalaileva runo. lisää tällaisia.
Kaunista
Vaikuttavaa ja kevyesti, kuin aalloilla, kuljettavaa on tekstisi, mikä vie lukijan mukanaan.
Hienosti yhtyvät eri elementit keskenään samaksi kokonaisuudeksi.