Yksi lisää
ja suomukset putoavat.
Johtoajatus irtautuu
unohtuakseen.
Sitten muistaa
että oli jotain sykähdyttävää
joka hetken selitti
kaiken ymmärrettävästi...
Joka hetken ennen
tätä hetkeä jota ei ymmärrä.
Kuinka voi rakastaa
kaikkea samalla vihalla.
Ja mitä se anteeksianto
oikeasti on?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
niin varmaan alkoholin kanssa kaikki on toisenlaista, en ole koskaan juonut niin en tiedä, mutta sivusta seuraten huomaan humalaisen jahtaavan puheillaan, varmaan anteeksianto selvinpäin on parempi mahdolllisuus, runosi herätti ajatukset
Pidän tästä hyvin paljon. Jo alku on upea,se pitää sisällään paljon. Runo,jonka lukee uudelleen ja uudelleen ja joka kerta jää miettimään.."mitä se anteeksianto oikeastaan on?" Hienosti kirjoitettu!
Pikkuhiljaa alkaa selvetä ymmärrettäväksi miksi. Huom. mieluimmin juuri pikkuhiljaa.
Inhimillisten tunteiden ääripäät
voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan.
Ehkä se onkin ympyrä.
Valomerkki katkaisee, vaan ei anna vastauksia.
Todella selväpäistä pohdintaa tämä.
Sivut