kirjeenvaihtajan kynästä

Runoilija lindalinda

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva
nainen
Julkaistu:
257
Liittynyt: 5.8.2007
Viimeksi paikalla: 2.4.2024 9:26

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
6.12.1952

Minusta ei koskaan tullut mitään ihmisenä ja nyt ei enää ehdi tulemaankaan, luulen. 

Ihanaa jos löysit runoistani jotain.
---

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin
- Mauno Koivisto
 
Suosittelen:
 

tulitauko
tanner on juoksuista hiljennyt
aseet on laskettu maahan

ei ole strategiaa
neuvottelupöytää eikä tuomareita

salissa vallitsee yhteisymmärrys
tai ainakin lautamiehet luulevat niin
ei enää vannottuja valoja
aika on ajanut niiden päälle

se mikä ennen kouristi
on turta tänään
mistä aiemmin nousin taivaisiin
sekin on ruokittu loppuun

tiedäthän
että on junia ja junia …

Selite: 
Lukijalle; teksti voi vaikuttaa synkältä, mutta se ei ole totuus
Kategoria: 
 

Kommentit

Viimeiset säkeistöt oikein hienot, painokkaat loppusanat. Taiten aseteltu runosi on. Kiitos tästä.

hieno, monimerkityksellinen on runosi. Lopetus on upea! :)

Tämä koskettava, runosi äärellä jään sanattomaksi.
Sen syvällisyys puhuttelee lukijaa ja
saa mietteisiin.

Upea runo jota voi tulkita monella tapaa. Pidän paljon.

Upea !!

Herkkä, haikea runo, silti vahvakin...hyvä

Nostanko kädet ylös ja päästän
hiljaisen huokauksen,
kaikelle sille minkä edestä olen
elänyt ja hengittänyt elämähän
ole reaaliajassa valot pois ja päälle
nouse ylös ja käy?!
Paljon on sanoja sekä mielipiteitä
joskus vääriäkin useimmiten ne
jotka kertovat muiden ihmisten asioista,
olen tottunut puheensorinaan eikä
se enää minuun vaikuta niin taikka näin.

Unelmani mikä sai minut siivilleni
on sotkeutunut maailman tuuliin,
kirjan sivut ovat luetut loppuun.

Eihän sitä koskaan tiedä?????
Huomena on uusi päivä
ensviikolla kokonaista seitsemän,
päivät vaihtuvat viikoiksi
viikot kuukauksiksi......
Kivi pyörii,kivi pyörii..

On junia ja junia. Matkalle johonkin ja jostain pois. Jokaisessa junassa ihmisiä ja jokaisen ihmisen sisällä omat havainnot ja tunteet. Kuten Kollaa Kestää lauloi 1970-luvun lopulla "maailma on salaisuuksia täynnä, joka hetkessä asuu ikuisuus, joka kadulla asuu ihminen, sisällään sanoja tuntemattomia" (Jäähyväiset aseille).

Voin kuvitella, miltä tämä teksti kuulostaisi estradilla lausuttuna, osana näytelmää... Vaikuttavaa pohdiskelua. Hienoa runotyötä jälleen.

muutoksen tunne huokuu runostasi loistavaa

Tulee mieleen aselepo pitkittyneen taistelun jälkeen, ei välttämättä rauha. Taisteluväsymys, kun ei ole enää mitään, minkä puolesta jatkaa sotaa mutta ei myöskään pyrkiä sovintoon. Joskus ero syntyy näin, ja sitten lähdetään kävelemään eri suuntiin.

elämä kulkee sykleittäin
eilinen ei palaa milloinkaan
ajatus joka tänään totuuteni
voi huomenna olla musertunut....

aikansa kutakin

Koskettaa syvältä tämä.

koskettavaa puhuvaa runoa.

Hyvä runo, jonka voi tulkita monella tapaa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot