At the Funeral

Runoilija Circuit

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Circuit kuva
nainen
Julkaistu:
255
Liittynyt: 24.10.2006
Viimeksi paikalla: 1.9.2025 8:19

Asuinpaikka: Kotka
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Pelko
on viemässä
voiton minusta

Saamassa
otteen
mielestäni

Huomaan
valmistelevani
hautajaisia

Hautajaisia tunteilleni

luottamukselle
uskollisuudelle
rakkaudelle
Levätkää rauhassa
siihen kunnes
teitä taas tarvitsen
Selite: 
Ok. en kokonaan... hyllylle sitten... Viperon kommentin jälkeen lisäsin viimeisen säkeen =o)
Kategoria: 
 

Kommentit

Nuo tunteet voi hetkeksi piilottaa, vaikka haudat jonnekin, mutta vain niin syvälle että ne tarvittaessa sieltä taas löytyvät.

Runosi kaunis, Parempi vielä ilman tuota lisäystä, vaikkakin lisäys muutti runon muuttoa positiivisemmaksi.

Tykkäsin.

Koskettava runo, kuitenkin toivoa lopussa.<3
Itse olen miettiyt,voiko ihmisiin koskaan oikeasti luottaa.

Joskus tuntuu, että sitä on tunteeton, mutta kyllä ne tunteet on.

Surullinen runo... Jotenkin itse ajattelisin, ettei pelon kannata antaa voittaa. Kannattaisi pikemminkin elää ne kaikki tunteet, olivat ne sitten ihania tai kipeämpiä. Ajatuksia runosi herätti kovasti. :)

Onneksi lisäsit...
Tunteilla elämme,niistä nautimme.
Olisi ollut muuten liian synkkä runo.
Kiitokseni!!

Oiiih! Miten surullinen runo! Älä pelkää, elämää on vielä edessä ja tarvitset tunteitasi vielä, kun aika on siihen kypsä. Voimia!

Älä anna periksi tai jos on annettava niin älä silti luovuta...elämä jatkuu ja uudet tilaisuudet odottavat.

Runossasi on surullinen sointi. Älä hautaa kaikkia tunteitasi vaan talleta tuleville päiville.
*Lämmin kiitos*

Jokainen hauta jonka mieleeni teen, menetyille ystäville ja tunteille, merkitsemätön kukkakumpu.

Kuin menneiden sotien muistomerkkeinä

Sieltä.. sielät poimin vielä kerran sen kukkasen-
vaikka kiitoksena lemmestä- taas kerran sain rukkasen.

Siellä lepäävät ja kukkivat tunteemme aina menneiden sotien kukkakummuissa

Kiitos... ehkä joskus saisimme todistaa syntymää, hautajaisten sijaan.

Runosi on hyvin kaunis ja saurullinen.
Paljon kiitoksia sanoistasi arvosteluni myötä :):)

Herkän kaunis ja koskettava on runosi... varsin tuttuja tunteita myös minulle... mutta on hyvä että on tunteita, tunteettomana olisi aika paha elää.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut