Enkelini

Keskellä pimeyden välähtää sarvi kultainen,
Kavio nousee multainen.
Laukkaat luokseni kuin sadussa,
tämä on kuitenkin siitä kaukana.

Tulet hiljaa luokseni,
Tiedä mitä tekisit vuokseni.
Itse heilun kuilun reunalla,
Taidan olla uhri sen seuraava.

Käteni ovat väsyneet,
Ote irtoaa, en ymmärrä mitä teet.
Tipun uuteen maailmaan,
pimeään ja kamalaan.

Odotan jo kuolemaa,
Maailmaa nyt seuraavaa.
Alhaalla minua sinä odotat,
Ei ollutkaan pudotus tappava.

Suojelusenkelini pelasti,
Yhdessä valonväläyksessä katosi.