Toivoin enkelin auttavan,
suru sydämessä painoi,
ilon kosketuksen halusin sydämeen,
se vain viipyi,
itku oli seuranani sielussani,
vain maallisia asioita,
en vain päässyt yli hetkessä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
suruja
Runoilija ayla
![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> ayla kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-966-1441615974.jpg?itok=kwpHHm79 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> ayla kuva")
♥
nainen
Julkaistu:
1044
Liittynyt: 20.7.2006
Viimeksi paikalla: 23.12.2025 22:05
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.7.1949
WWW:
Käyttäjän kaikki runot
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 12
- 13
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- 19
- 20
- seuraava ›
- viimeinen »
Kommentit
Surutyö on jokaisen tehtävä ja se vie aina hetkensä...koskettavasti kuvaat sitä runossasi. Pidän sen rauhasta, lähes toteavasta tunnelmasta.
Pettymykseen kovaan joskus kuluu aikaa, että pääsee yli. Hieno runo.
jotkut itkut on vain itkettävä loppuun ennenkuin kyyneleet vaimenee
Joskus se vaan siipi maassa retkottaa.
enkeli varmaan auttaa sinua
juuri näin että suret aikasi että saisit pahan olon pois ja ilon kosketuksesi kyllä tulee
kun aika on
ei voi päästä hetkessä yli
näin on tarkoitettu
kyynelehtien kevääseen, tuttua muutaman vuoden takaa, toisinaan on surujen aika, pitää itkeä kaikki kyyneleet mitkä ovat tullakseen, siten sitten kasvaa, oppii kantamaan kaipuuta ja vaikeitakin asioita paremmin, ihmeellistä kyllä mutta voin sanoa kyyneleissä olevan myös *vahvistavaa voimaa* *halaten jaksamista päivääsi*
Sinun runoissasi on paljon enkeleitä. Luin useimman ja nautin siipien havinasta. Sinulla on hyvä sydän. Runosi lohduttavat, lämmittävät ja antavat voimaa. Kiitos :*
Joskus se vaan siipi maassa retkottaa.
enkeli varmaan auttaa sinua
juuri näin että suret aikasi että saisit pahan olon pois ja ilon kosketuksesi kyllä tulee
kun aika on
ei voi päästä hetkessä yli
näin on tarkoitettu
kyynelehtien kevääseen, tuttua muutaman vuoden takaa, toisinaan on surujen aika, pitää itkeä kaikki kyyneleet mitkä ovat tullakseen, siten sitten kasvaa, oppii kantamaan kaipuuta ja vaikeitakin asioita paremmin, ihmeellistä kyllä mutta voin sanoa kyyneleissä olevan myös *vahvistavaa voimaa* *halaten jaksamista päivääsi*
Sinun runoissasi on paljon enkeleitä. Luin useimman ja nautin siipien havinasta. Sinulla on hyvä sydän. Runosi lohduttavat, lämmittävät ja antavat voimaa. Kiitos :*
Surutyö on jokaisen tehtävä ja se vie aina hetkensä...koskettavasti kuvaat sitä runossasi. Pidän sen rauhasta, lähes toteavasta tunnelmasta.
Pettymykseen kovaan joskus kuluu aikaa, että pääsee yli. Hieno runo.
jotkut itkut on vain itkettävä loppuun ennenkuin kyyneleet vaimenee
Joskus se vaan siipi maassa retkottaa.
enkeli varmaan auttaa sinua
juuri näin että suret aikasi että saisit pahan olon pois ja ilon kosketuksesi kyllä tulee
kun aika on
ei voi päästä hetkessä yli
näin on tarkoitettu
kyynelehtien kevääseen, tuttua muutaman vuoden takaa, toisinaan on surujen aika, pitää itkeä kaikki kyyneleet mitkä ovat tullakseen, siten sitten kasvaa, oppii kantamaan kaipuuta ja vaikeitakin asioita paremmin, ihmeellistä kyllä mutta voin sanoa kyyneleissä olevan myös *vahvistavaa voimaa* *halaten jaksamista päivääsi*
Sinun runoissasi on paljon enkeleitä. Luin useimman ja nautin siipien havinasta. Sinulla on hyvä sydän. Runosi lohduttavat, lämmittävät ja antavat voimaa. Kiitos :*
Surutyö on jokaisen tehtävä ja se vie aina hetkensä...koskettavasti kuvaat sitä runossasi. Pidän sen rauhasta, lähes toteavasta tunnelmasta.
Pettymykseen kovaan joskus kuluu aikaa, että pääsee yli. Hieno runo.
jotkut itkut on vain itkettävä loppuun ennenkuin kyyneleet vaimenee
Sivut