Joku päivä..

Runoilija vaahtera

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.5.2014
Viimeksi paikalla: 30.9.2016 10:19

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 


Vanha portti kaatui pusikkoon

villiruusun viereen lepäämään

kodin turva ruostui heinikkoon,

joku päivä minäkin sinne jään.

Selite: 
Oli miten vaan, elämän sokkelossa ei kannata surra :).
Kategoria: 
 

Kommentit

herkkkä runo, haikea, kaunis ja surullinen, samalla kertaa, elämä kulkee meissä ja joskus päättyy

Niin, elämä vierii eteenpäin, kaatuu portit ja
ruostuu avaimet.
Kodin turva kuitenkin pysyy sydämessämme,
sinne ihan loppuun saakka.
Kaunis runo.
Sellaista se on se meidän elmämä ;).
Elämän realiteetti. Mutta upeasti kuvailtuna.
johtuukohan lukijan omista tunteista vai mistä, mutta luin tässä traagisuuden keskellä toteavaa hyväksyntää?
Näinhän se menee, ettei kukaan elämästä hengissä selviä, joten nauttia kuuluu tästä ainutlaatuisesta matkasta joka meille annettu. Hieno runo, on, on.
 

Käyttäjän kaikki runot