Meidän aika

Sun rakkautes oli jotain todentuntusta/
Sun lämpös oli jotain uskomatonta/
Mut sit se kaikki vaa hävis/
Nyt kun mennyt oot, toivon muistot jäis/
Mut sä veitki ne mukanas/
Nyt ei oo mitään mikä susta muistuttais/
Tahtoisin saada sut takaisin/
Jos vaan voisin, takaisin mä palaisin/
Mut nyt sydän tulehtuu/
Nyt joudun yksin hakee apuu/
Tiedän, siitä yksin selviä sen/
Sä myös tiedät sen/
Tuu mua pliis auttaa/
Ilman sua mikään hyvää takaisin ei palaa/

Tuli meidän aika/
Enkä sua unohda vaikka/
Aika paljon tuhoa aikaan sait/
Mut pelkkänä hyvänä sut muistan vain/
Joskus on aika tehdä valintoja/
Eikä ne aina oo mitä parhaimpia/
Mut parhaiten etenee, ku miettii/
Et mikää ei oo helppoo, pitää vaa tarpeeks kauan ettii/
Kesät, talvet sua mietin/
Miten myös kevään ja syksyn kanssas vietin/
Sitä en tuu ikin unohtaa, vaikka puukko viiltää/
Mun täytyy vaan tää tuska sietää/
Se on helpoin tie ulos/
Mut vast vuosien pääst tiedetää tulos/

Nyt painajaiset mun voimat meinaa varastaa/
Ja sä mun kaiken hyvän ajan anastaa/
Onko mikään mikä auttaa palaamaan/
Onko mikään mikä pystyisi meitä auttamaan/
Must on turha kaikki hyvä pois heittää/
Mut kai mun on turha sulle selittää/
Kun et usko kumminkaan/
Mut tajuan, sua ei mun teot pelota, ei edes kummituksetkaan/
Mut tekisin mitä vaan, että sut takaisin saisin/
Ja tiedät jos on jotain mitä tehä voisin/
Tiedät sen tekisin/
Sun rakkautes saa mut ihan hulluksikin/

Tuli meidän aika/
Enkä sua unohda vaikka/
Aika paljon tuhoa aikaan sait/
Mut pelkkänä hyvänä sut muistan vain/
Joskus on aika tehdä valintoja/
Eikä ne aina oo mitä parhaimpia/
Mut parhaiten etenee, ku miettii/
Et mikää ei oo helppoo, pitää vaa tarpeeks kauan ettii/
Kesät, talvet sua mietin/
Miten myös kevään ja syksyn kanssas vietin/
Sitä en tuu ikin unohtaa, vaikka puukko viiltää/
Mun täytyy vaan tää tuska sietää/
Se on helpoin tie ulos/
Mut vast vuosien pääst tiedetää tulos/

Jos vain voisin lentää/
Ei tarvis tätä tuskaa sietää/
Vois vaa niitä tunteita paeta/
Ja kaikesta pahasta vaieta/
Ei ois mitään mitä piilottaa/
Ei ois mitään mistä varottaa/
Mut sillon ois helpompaa kaikki/
Mut jos vaan noi asiat saisin/
Ne haluisin kokonaan, kokonaan sun kans/
Vaikka monet muistot mua muistuttaa hetkistä kanssas/
On mun jatkettava/
En voi jäädä näitä tunteita suremaan/
Mun on yksin edettävä/
Kaikki nää tunteet yksin siedettävä/
Ei oo enää ihmistä sunlaista, joka kuuntelis/
Ei oo enää ihimistä sunlaista, joka mut samalla tavalla muistais/

Tuli meidän aika/
Enkä sua unohda vaikka/
Aika paljon tuhoa aikaan sait/
Mut pelkkänä hyvänä sut muistan vain/
Joskus on aika tehdä valintoja/
Eikä ne aina oo mitä parhaimpia/
Mut parhaiten etenee, ku miettii/
Et mikää ei oo helppoo, pitää vaa tarpeeks kauan ettii/
Kesät, talvet sua mietin/
Miten myös kevään ja syksyn kanssas vietin/
Sitä en tuu ikin unohtaa, vaikka puukko viiltää/
Mun täytyy vaan tää tuska sietää/
Se on helpoin tie ulos/
Mut vast vuosien pääst tiedetää tulos/