![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-943-1535706335.jpg?itok=3Knwiq8r "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Makarios kuva")
Avaran sinitaivaan alla
makaan vihreällä nurmikolla
silmät maailmalta suljettuina.
Aika on hetkeksi
ympäriltäni pysähtynyt,
vain tuuli kertoo minulle
hiljaista tarinaansa.
Koivujen oksat
soittavat vierelläni
elokuun haikeaa sävelmää
ja puiden oksilta kantautuu
iloista viserrystä
pienten lintulapsien.
Ilmassa tuoksuu jo
kasteisen nurmikon
kostea kuulaus.
Aurinkokin maalaa hiljalleen
maisemataulua siveltimellään
käyttäen siihen
lempeän pehmeitä värejään.
Näin aika taas jatkaa
omaa kulkuaan
ja pimenevät yöt
sulkevat minutkin
pehmeiden siipiensä
ikuiseen suojaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Rauhaisan herkkaa tunnelmaa ja syksyn odotusta.
Runominä on seesteinen
antanut ajan vietäväksi
aistien olla avoimena
kuunnellen mitä luonnolla on asioita.
levollinen herkkä runosi!!!
todella kauniin haikean
elokuisen ja alkavan syksyn
tunnelman luot taidokkaasti
käyttämällä paljon adjektiiviattribuutteja
alan vissiin tulla vanhaksi kun en oikein
meinannut saada selvää ensin
tekstityypistä
täytyy varmaan mennä optikolle
Sanoillasi maalaat maiseman
ja kuvailet niin hyvin ja elävästi,
että melkein voi tuntea tuoksut,
kuulla äänet ja nähdä tuon
luonnon kauneuden.
Fontti korostaa runosi herkkyyttä
ja kauneutta.Taitavaa sanojen käyttöä.
Ei voi kuin ihailla.
Kaunista kerrontaa, hyvä runo
Rauhallinen, kaunis runo
...kuin syksyn hellästi lähestyvää hyväilyä runossasi...
Hieno.
Haikean kaunis runo jossa jo aistii syksyn tunnetta.
Ihan erityisen kaunista kerrontaa ja kuvausta.....
Ihana runo<3
*Näin aika taas jatkaa
omaa kulkuaan...
ja pimenevät yöt
sulkevat minutkin
pehmeiden siipiensä
ikuiseen suojaan.*
Kaihoisina soivat nyt koivunoksat. Viimeinen säkeistö erityisesti sulkee minut pehmeiden siipensä suojaan. <3
Niin on runomaailmakin pullollaan teoksia luopumisesta ja eräänlaisesta kasvukipuilusta tulevaan.
Tässä runossa on minulle rakkaita elementtejä - vuodenaikoja, niitä toisistaan kovin poikkeavia mutta ainutlaatuisia.
Tämä ajankohta on muikea, jolloin alkava syksy valmistelee luontoa luopumaan kesäverhoistaan ja riisumaan orkesteriltaan kirkkaat sävelet ehkä mollivoittoisemmaksi, auringon antaen vielä vilkuttaa lämpöisin käsin.
Lukija on syyslapsi joka ryppyään myöten :)
Silti rakastaa hyvää runoa lukea, jossa on hyväksytty syksyn tulo - ja annettu kauniit saatesanat kesäperhosten keveydellä.
Runo kulkee luettavana helposti lukijan mielessä - yhtään ei ole vaikeuksia tulkita mitään.
Tyytyväinen tulkitsija niijaa runolle!
Sivut