SEKAMETSÄN SEKAKUORO

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
835
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 17.4.2024 14:43

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Metsän takaa
nousee vieraileva tuuli,
ja ryhtyy johtamaan
sitä moniäänistä kuoroa,
joka tumman taivaan alla
havisee.

Latvat taipuvat,
puut huojuvat,
humina voimistuu.
Metsän mahtava laulu soi,
niin väkevänä se soi
vain omilla juurillaan oloa.

Siinä huminassa kaikuu
puiden hymni
sille maalle,
jossa jossa vahvat juuret ovat
syvällä.
oletus

Kommentit

Kerrassaan ihanaa, kannattaa kuunnella luontoa.

Sivut