TUSKA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
965
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 24.11.2025 18:42

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



Kevät valittaa
synnytystuskissaan.


Kesä nousee puiden latvojen
ylle, katsoo horisonttiin,


jossa syksy jo etsii leposijaa.


Hiljaisuus.


Avaruudesta putoavat lumihiutaleet
peittävät jäljet.


Yksin.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Melkosen sykähdyttävä ja dramaattinen runo
Runosi "tuska" peilautuu vuodenaikoihin... mikään ei ole pysyvää, ei kesä, ei talvikaan, ei ihmissuhteet, ei mikään olevainen... ja lopulta vain hiljaisuus... "avaruudesta putoavat lumihiutaleet" aika eksoottinen kielikuva.  Runosi hengittää sopivasti.
Nyt on kesä parhaimmillaan, ei vaivuta synkkyyteen <3
Vuodenaikojen kiertokulkua vaikuttavasti kirjoitettuna.
Me olemme yhtä luonnon ja ajan kanssa, joka välillä tuntuu kiihdyttävän tahtia.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot