PIMEYDEN EPISTOLA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
838
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 23.4.2024 10:05

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Äänet näkymättömissä.
Laine loiskahti hiljaisuutta vasten,
koski kohisi,
lakkaamatta se kohisi,
ja saapui tuulenpuuska
 huokaisi syvä metsä.
 
Taivas pysyi vain vaiti.

Pimeydessä 
oli aina edessä ryteikkö, 
jonka läpi hän tahtoi tunkeutua
ulos yön saarroksesta tähän päivään.

Joku luki Raamattua ääneen,
hennolla nuoren tytön äänellä,
herkin sormenpäin, kirjain kirjaimelta,
lause lauseelta,
koko pitkän luvun.

Silloin lausutut sokean sanat, tänään
aivan uudessa järjestyksessä,
uudella poljennolla
pelkojen keskellä,
valon epistolaa
pimeyden seurakunnalle,
kirkon raunioissa.

Hän näkee nyt
koko äänien valaiseman
maailman,
sen jokaisen pienen yksityiskohdan,
yhden kuivan havunneulasen
neulasmatolla.

Sillä on merkitys.
Jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä.
Se kuuluu siihen.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaikilla on oma tehtävä, se on syytä jokaisen muistaa.
aamen!
Vaikuttava on runosi. Kun elämässä on mittaa ja perspektiiviä katsoa takaisin, ymmärtää ja oivaltaa, nähdä kokonaisia mattoja yhden neulasen sijaan  Hieno.

Sivut