Aamuhetki

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
956
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 23.9.2025 16:11

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

Ripsesi kutittavat nenänpäätäni.
Varon liikahtamasta
- aivastamasta.

Hamuan peittoa päällemme,
vaikka jo olisi aika nousta.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihanaa, tuollaiset aamuhetket ovat todella nautinnollisia <3 
herkkä
ainutkertainen
aamun hetki
Suloista! Runon sanoma kutittaa syvemmältäkin... lämmintä ja läheistä!
Oi että... Minä muutuin laakista sanattomaksi.
Arkisen elämän rikkautta! Pidän runon aloituksesta. Hienosti sanoiksi siirretty tilanne

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot