MAISEMA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
954
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 5.9.2025 14:48

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Kolean yön jälkeen
          kynnöspellolla
   lumiharsoa. 

Peltojen halki
         eilistä raskaammin
   virtaa tumma joki.

Varikset parveilevat
          ja kraakkuen repivät
tien pientareella
              jäniksenraatoa.

Tämä maisema
       tänään saa 
   minun palelevan
             nimeni.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Maisema niin on tänään myös runo. Puuttu vain Shostakovitsin sinfonia, joku niistä jolla hän  maalasi ajan - hän oli vankina vapaanakin Neuvostoliitossa, eikä näin uskatanut puhua kuin musiikin kautta - tunne hipoisi korkeaa.
Hienoa maisemakuvausta. Sopii hyvin tähän sateisen harmaaseen marraspäivään.
Täältä taas vaihteeksi ovat lumet jälleen sulaneet.
Hienoa kuvailua, hyvin todellista! Mahtava tuo viimeinen kappale!
Kosteasta harmaudestaan huolimatta, hieno runo  tästä vuodenajasta ja maalaismaisemasta.
Hyytävän upea, jättää tilaa kuin kertoen enemmän ja syvemmältä.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot