![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Uusia tuulia odotin.
En sentään myrskyä sisälläni.
Tahtomattasi sen nostit,
lämpimän tuulen.
Vaan myrsky se oli,
joka puhalsi lävitseni,
siirsi minut uuteen maisemaan,
ihmeelliseen maisemaan,
uuteen taloon,
uuteen kotiin.
Puhun nyt kielellä,
jonka opin kuin itsestään.
Niin oli koko se sanasto minulle tuttu,
kuin aina olisin sitä kieltä puhunut,
jo lapsuudessani oppinut sen.
Kun sinä puhuit, tunnistin sen heti,
ymmärsin sitä kieltä täydellisesti,
kun sinä puhuit minulle
ja sillä kielellä tänään puhumme,
meidän yhteisellä kielellämme.
Kun tulet luokseni,
tulet suojaan kylmyydeltä,
suojaan pohjoisen viimalta,
tulet syliini,
olet sylissäni hiljaa,
ja kuuntelemme tuulen huminaa
mäntyjen latvoissa.
Sitä samaa kieltä
ne meille puhuvat,
sitä jota me ymmärrämme,
meidän kieltämme.
En sentään myrskyä sisälläni.
Tahtomattasi sen nostit,
lämpimän tuulen.
Vaan myrsky se oli,
joka puhalsi lävitseni,
siirsi minut uuteen maisemaan,
ihmeelliseen maisemaan,
uuteen taloon,
uuteen kotiin.
Puhun nyt kielellä,
jonka opin kuin itsestään.
Niin oli koko se sanasto minulle tuttu,
kuin aina olisin sitä kieltä puhunut,
jo lapsuudessani oppinut sen.
Kun sinä puhuit, tunnistin sen heti,
ymmärsin sitä kieltä täydellisesti,
kun sinä puhuit minulle
ja sillä kielellä tänään puhumme,
meidän yhteisellä kielellämme.
Kun tulet luokseni,
tulet suojaan kylmyydeltä,
suojaan pohjoisen viimalta,
tulet syliini,
olet sylissäni hiljaa,
ja kuuntelemme tuulen huminaa
mäntyjen latvoissa.
Sitä samaa kieltä
ne meille puhuvat,
sitä jota me ymmärrämme,
meidän kieltämme.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut