![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Painava kassi roikkuu kädessä, omenia kukkuramitalla päällimmäisenä,
ja muutama omena vierähtää jopa torin kiveykselle.
Kaikki myyntipöydät tuoksuvat kesää viimeisillään.
"Ja saisiko olla vielä muuta?, kysyy vihannesmyyjä
ja pyyhkii multaisia käsiään mekon helmaan.
Hän on niin tuoreen ja rehevän näköinen:
punaiset hiukset ja runsaasti kesakoita kasvoilla,
kuin olisi itsekin luomuviljelty, syötäväksi kypsynyt.
Minä hämmästyn hänen kysymystään:
Ja että vielä jotain muuta talven alla!
Eikö tässä ole jo aivan liiaksi?
Mielestäni sato on ollut liiankin runsas.
Kassiin ei enää mahdu, ei edes kaupan päälle.
Minä pysähdyn askeleen päähän varpusesta.
Varpunen pysähtyy nokan mitan päähän leivänmurusta.
Hyörinä torilla pysähtyy kuin valokuvassa.
Kirkontornin kello pysähtyy viittä vaille kaksitoista.
Sitten joku, joka ei malta enää odottaa, napsauttaa sormiaan.
Pohjoisesta tulee tuulenpuuska, pyyhkäisee yli torin
kellastuneita koivunlehtiä pyöritellen.
Varpunen noukkaisee leivänmurun ja lentää tiehensä.
Tornikellon viisari liikahtaa.
Sateenvarjot avautuvat ja jotkut juoksevat
myyntikojujen suojaan.
Vuodenaika vaihtuu.
ja muutama omena vierähtää jopa torin kiveykselle.
Kaikki myyntipöydät tuoksuvat kesää viimeisillään.
"Ja saisiko olla vielä muuta?, kysyy vihannesmyyjä
ja pyyhkii multaisia käsiään mekon helmaan.
Hän on niin tuoreen ja rehevän näköinen:
punaiset hiukset ja runsaasti kesakoita kasvoilla,
kuin olisi itsekin luomuviljelty, syötäväksi kypsynyt.
Minä hämmästyn hänen kysymystään:
Ja että vielä jotain muuta talven alla!
Eikö tässä ole jo aivan liiaksi?
Mielestäni sato on ollut liiankin runsas.
Kassiin ei enää mahdu, ei edes kaupan päälle.
Minä pysähdyn askeleen päähän varpusesta.
Varpunen pysähtyy nokan mitan päähän leivänmurusta.
Hyörinä torilla pysähtyy kuin valokuvassa.
Kirkontornin kello pysähtyy viittä vaille kaksitoista.
Sitten joku, joka ei malta enää odottaa, napsauttaa sormiaan.
Pohjoisesta tulee tuulenpuuska, pyyhkäisee yli torin
kellastuneita koivunlehtiä pyöritellen.
Varpunen noukkaisee leivänmurun ja lentää tiehensä.
Tornikellon viisari liikahtaa.
Sateenvarjot avautuvat ja jotkut juoksevat
myyntikojujen suojaan.
Vuodenaika vaihtuu.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Onnistunut lopputulema myös.
Sivut