Tietä matkaa harmaa mies,
kuin syksyn hämärä iltapäivä,
harteikas ja tanakka,
vielä etäällä, kasvot varjossa
mustan, leveälierisen hatun alla.
Kohdatessa pysähtyy,
tarttuu kädellään hatunlieriin,
kääntää sen silmiensä peitoksi,
kysyy matalalla äänellä
talven osoitetta.
Hirveällä vauhdilla,
koko kadun leveydeltä,
huutaen ja metelöiden
lumipyry kaahaa
ohi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Selvisikö se talven osoite?
luetutti monesti
talvi tulee nyt
ei se vielä mene
keväällä vasta
Sivut