Sä olitko mulle siskoni hetken vain, vaikk" halusin kanssasi elää. Nyt vielläkin muistoissain sun
runosi kaunis helää. minä olin tulta ja tappuraa ja sinä syvää sinistä vettä, mä aikaa tuota kun muistelen
ei mennyt käy kyynelettä. oli pääsi päällä aina tuo rauhan seppel kaunis, muille tahdoit hyvää vain,
ja vaikenit kun itseäs puolustaa piti, sä hiljaa kaiken kestit vain, oli tuska itseäs liki, miksi erilleen
tiet vei sitä kerro ei kukaan mulle, on tärkeintä Jumalan Rakkaus sen sanon ääneen sulle.
*
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ken silmääni kyyneleen loit, silt nyt siitä oppia voi.
Siunaavin ajatuksin.
Sivut