Aika on kuin jänis joka laukkaa karkuun kultainen kello kädessään
huutaen: Olen myöhässä!
Jos sen yrittää ottaa kiinni ja pysäyttää
Joutuu vain tilaan jossa ei ole järjen hiventäkään
Kaikki seuraavat jänistä tavallaan ja jokainen saa sen joskus pysähtymään kohdallaan
Kuitenkin he kohtaavat vain punaisen kuoleman sydän rinnassaan
Ja kuolema huutaa: Pää poikki!
Selite:
Näkemys ajasta ja kuolemisesta Liisa Ihmemaassa teemalla
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiehtova koskettava runo ajankulusta.