Pala

Runoilija rimpsenssa

♥
nainen
Julkaistu:
837
Liittynyt: 7.3.2005
Viimeksi paikalla: 20.10.2026 12:14

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
15.2.1978

Runoa ei tarvitse osata lukea, se pitää tuntea.
Suosittelen:
 

Verenpunaisen villamaton
kiedon koteloksi

ympärilleni, 

ettei sinun kipusi
yllä minun

ihoni alle. 

Sietäisin tuskaa
tuhatmäärin

pystyisin kulkemaan
kanssasi huomisaamuun, 

mutta minä
en riitä

sinulle. 

Eikä tämä pala

minua

voi lohjeta sinulle
enää senttiäkään. 
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

hieno ryhdikäs jämpti
jos et anna kaikkea et sitten saa palaakaa
asennetta

laatikko leikkien aika on ohi, tunteet eivät ole hiekkakakkuja
Kaunis kiitos sanoistasi. 
Yhden kipu kuin toiselle jaettuna yhdessä kantaen mutta onko eroavaisuutta niin henkisessä ja fyysisessä kivussa vaiko toisiinsa kiinnittyneet "jaksamisen alttarilla onko toivoa paremmasta",siitä huolimatta että niin kauan kun on elämää - on toivoa "vaiko vain klisee" ?
Runostasi - tälläinen kommentoijan mietelmä !
Kiitos ihanasta pohdinnasta. 
Kipeä runosi sai pohtimaan. Vaikka parisuhde on yhdessä kasvamista, jossa toista tuetaan ja autetaan (myötä- ja vastoinkäymisessa), niin myös oma kasvu vaatinee aikansa ja paikkansa. Runosi osuva käsite "Verenpunainen villamatto" antaa ymmärtää että on menty kipurajoille eikä ole enää mistä lohkaista. Toisaalta tuo kipu voi antaa suhteelle myös uutta suunta ja tiedä kuinka kaunis perhonen sieltä kotelosta kuoriutuu, kunhan vaan jaksaa odottaa.  Upea, ajatuksia herättelevä runo.
Kiitos :) 
Osui ja upposi. 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut