Halun ja pelon vankina

Runoilija has14

mies
Julkaistu:
7
Liittynyt: 13.12.2012
Viimeksi paikalla: 6.4.2022 16:50

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elän ON/OFF perjaatteella.
 
  • Sä kun mut näit, et tiennyt hyäkkäävän pelontäit.
    Mä sut myös huomasin ja sinua puoleeni puolasin.

    Mutta olit minua paljon nopeampi, otit kohtini askeleita useampi.
    En meinannut pysyä perässä kun olit yhtäkkiä kiinni nenässä.

    Mä todella hämmennyin alussa, kun sä mut halusit kovasti sun polussa.
    Hyppasin sitten mukaan, sun polun sekaan.

    Kauan ei kestänyt kun sanoit: pelontäi tupsahti ja musta otteen sai.
    Lukkoon sä menit ja yhtä vaihtelevasti käyttäydyit kuin nämä kelit.

    Mä toden teolla halusin sinulle hellivää kättä näyttää, mutta sitä et ollut tottunut käyttää.
    Mä silti kärsivälisesti sua odotin, mutta toivoa kadotin ja sydämeni särkyneeksi pudotin.

    Mutta eihän anneta tämän lannistaa? Toisiamme autamme ponnistaa!
    Kun molemmat taistelijoita olemme niin toisiamme haavoja nuolemme.

    Se aurinko tänään oli peitossa, mutta jos luoja suo se kyllä nousee yllemme kerta heitossa.
    Kärsivällisyyttä siis eikä turhaa huolta syyttä.


  •  
Selite: 
Nainen halusi kovasti yhden miehen ja myöhemmin kun mies hyppäsi kelkkaan niin nainen alkoi arastella, että pystyykö sittenkään.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hyvin viisaasti ajateltu, ajan myötä voi helpottaa.
 

Käyttäjän kaikki runot