![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-911-1731763065.jpg?itok=LX8foLyK "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva")
Talo pysyi paikoillaan vaikka
aika nuhteli sitä kaikin tavoin
Eläimet löysivät siitä harmaan
turkkeihinsa ja sammal jalansijan
keijujen tanssilattiaksi
Auringon suortuvat laskivat keväät
kivijalkaan ja syksyt räystäisiin
kuuma ja kylmä riensivät
katsomaan ikkunasta kuinka
kahvipannu nilkutti keittiön liedellä
Talon seinät hiersivät itseään vasten tuulta
- eräänä kesänä se laski tuulihaukan
ylisilleen, nyt sillä oli silmäpari jolla
kaivata takaisin pellon rajaan takaisin metsäksi,
pihkan isäksi
Hiertymät kämmenissä
kirves läähättää kaksikolmatta motin
jälkeen iskupölkyllä,
varoo huitomasta talven saappaita
Isäntä ja emäntä, kaapit täynnä ruutukuvioita,
esiliinoja, jätkänpaitoja, pitsireunaa pyhäpöydälle, pellavalakanaa ja poppanaa, sauna valmiina ja talo odottaa, makuukammari odottaa, räsymatto kätkee kissan viirut raitoihinsa, ruis naukuu
leivinuunissa, hetkissä rouskuu rapea
Huomista taivasta ei ole vielä laskettu pihamaan
aidanseipäisiin, pystykorva nakuttaa laulavaa haukkua, pitäisi pitää teerenpeliä, mutta pihakoivu ei luovu lehtihameestaan,
Aika on ollut ja etsii uutta kiveä mahakseen
Aika on, mutta sanana miehen ja naisen välillä
Aika on tuleva mutta ensin pitää synnyttää rakkautta
Talo pysyy paikoillaan, metsä juoksee ja pelto lentää, jossain pääskyset kutittavat itsensä korkeammalle
Makuuhuoneen seinällä kihlasormus vierii takaisin valokuvan ottajalle
elämä vaihtaa lakanat kuolemalle
aika nuhteli sitä kaikin tavoin
Eläimet löysivät siitä harmaan
turkkeihinsa ja sammal jalansijan
keijujen tanssilattiaksi
Auringon suortuvat laskivat keväät
kivijalkaan ja syksyt räystäisiin
kuuma ja kylmä riensivät
katsomaan ikkunasta kuinka
kahvipannu nilkutti keittiön liedellä
Talon seinät hiersivät itseään vasten tuulta
- eräänä kesänä se laski tuulihaukan
ylisilleen, nyt sillä oli silmäpari jolla
kaivata takaisin pellon rajaan takaisin metsäksi,
pihkan isäksi
Hiertymät kämmenissä
kirves läähättää kaksikolmatta motin
jälkeen iskupölkyllä,
varoo huitomasta talven saappaita
Isäntä ja emäntä, kaapit täynnä ruutukuvioita,
esiliinoja, jätkänpaitoja, pitsireunaa pyhäpöydälle, pellavalakanaa ja poppanaa, sauna valmiina ja talo odottaa, makuukammari odottaa, räsymatto kätkee kissan viirut raitoihinsa, ruis naukuu
leivinuunissa, hetkissä rouskuu rapea
Huomista taivasta ei ole vielä laskettu pihamaan
aidanseipäisiin, pystykorva nakuttaa laulavaa haukkua, pitäisi pitää teerenpeliä, mutta pihakoivu ei luovu lehtihameestaan,
Aika on ollut ja etsii uutta kiveä mahakseen
Aika on, mutta sanana miehen ja naisen välillä
Aika on tuleva mutta ensin pitää synnyttää rakkautta
Talo pysyy paikoillaan, metsä juoksee ja pelto lentää, jossain pääskyset kutittavat itsensä korkeammalle
Makuuhuoneen seinällä kihlasormus vierii takaisin valokuvan ottajalle
elämä vaihtaa lakanat kuolemalle
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut