Villieläimistä

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
221
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 2.3.2026 12:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@Runojalaitumelta

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Ihmettelen monasti sitä,
miksi Kanteenmaalla ei ole kirahveja?

Hulluksi tituleeraavat.

Asia on kuitenkin niin, että minä nään todellakin
suuunnattomasti pitkiä kauloja savannin suutelemina,
eikä kukaan sitä ota minulta pois.

zarat, sirat, ziravin kirahvi

Honkkelo, mutta pitkäripsinen.
Se tarkoittaa, että räpäyttämällä ja lerpattamalla huulia
minut saa jokeltamaan - kokeile.

Harmittavaa on se että, Kanteenmalla ei ole korkeita lehtipuita.
Kirahvini on paketettu nipsimään havupuiden neulasia.
Siksi sen suudelmat ovat pihkaisia, joskus pahkaisia, mutta
ai niin niitä rakastan!

Menen kirahvilauman varjoihin ja torkun ainoalla kanttarellimättäällä.

Jospa minullekin riittäisivät viiden minuutin nokkaunet ja puoli tuntia sikeitä päivässä
- ei riitä -
siksi uneksin,
uneksin siksi että huomenna ratsastan virtahevoilla.

Niin, siitäkin syystä minua huudellaan tahraksi peräseinän tapettiin.
Ei siksi, että kuvittelen möröt karvattomiksi, vaan siksi että virtahevot ovat tappajia.

Hui ja hai! Kenties valkohai.

Minä menen aina pelkojani kohden ja rakkautta,
koska siinä riittää tutkittavaa siihen asti kunnes pilvet laskeutuvat
eivätkä enää peitä avaruutta.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot