Sanoja

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
171
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 27.8.2025 13:17

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 

Syömättä jääneet sanani ovat vinkeitä,

juhlapuheiden konsonanttihässäköitä,

vatsastapuhumisen älämölövokaaleita.

Yhteistä niille on kummeksunnan kuperkeikat -

mitä jos olisin sen sanonut?
 

Kurtistuisiko otsasi?

Tulistuisiko tunteesi?

Väljähtyisikö vihasi?

Rapistuisiko rakkaus?
 

Syötän sanoja itselleni, sinulle ja hänelle.

Kovan päivän iltana kokoan kaikki teille ja heille.

Sahaan kelopuista joutavia huutomerkkejä,

jotka liukenevat taivaaseen kuin männynkäpyjen itku 

paljaiden jalkapohjien alla.

Jälkiruuaksi vaahdotan hymyn helminauhaa

ja kuorrutan sen  - josko nyt sen osaisin?

Piirrän vadelmilla sydänaakkosia ja kuiskaan parhaimman sanan.

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Suomen kieli on kyllä uskomattoman soljuvaa ja sillä saa maalailtua tunnetiloista hienoja teoksia.
Kiitos!
Pidin tästä. Runo tuo hauskasti esiin sopivan/hyvän ilmaisun pohtimista ja sen seurauksia. Kielen ammattilaisena huomioni kiinnittyi erityisesti toiseen ja kolmanteen riviin, joissa on fonestesiaa, eli äänteitä suhteessa konnotaatioihin. Sama ilmiö on läsnä esim. tutuissa lauseissa: "Alavilla mailla hallan vaara" ja "Älä rääkkää sitä ruisrääkkää. "En rääkkääkkään." Hyvä!
Kiitos kovasti analyysistä! 😊

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot