Muinaiset suudelmat

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
213
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 17.2.2026 4:35

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@Runojalaitumelta

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Painanteet piikivessä ja vähän terävämmissä liuskeissa
punamultaa sipaisuina
jokin maailmassa on parantanut itsensä
jokin on osannut paikoilleen
ennen tammen pudottamia varpaanjälkiä

sandaalin painanteet
pajun nyörien kuivat kuidut
herkistyneenä taivaan asentoihin

makaan vasten sammalta
täydet tähdet
ne jotka osasivat sieluista hieman

painanteet herkästä
painanteet yöstä joka lupaa aamun susien kainalossa
painanteet saniaisten lehtikuvioissa
painanteet sanasta jolla sain sinut lupaamaan
veden, öljytyt kuiskaukset
että hetki voi olla paikallaan ja me siinä kuin
pahaa aavistamattomat perhoset

muinaiset suudelmat eivät pelänneet kallioita, valloittajia, haarniskoja

ihoni vasten pihkaa

ja aurinko, joka vaatii herkältä voimia -
niitä sopimuksia, että pieni ajatus lempeydestä
kukistaa ahneet

muinaiset suudelmat -
mihin me ne unohdimme?
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniin henkevä runo, tämä oli ilo lukea
Kiitos!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot