punamultaa sipaisuina
jokin maailmassa on parantanut itsensä
jokin on osannut paikoilleen
ennen tammen pudottamia varpaanjälkiä
sandaalin painanteet
pajun nyörien kuivat kuidut
herkistyneenä taivaan asentoihin
makaan vasten sammalta
täydet tähdet
ne jotka osasivat sieluista hieman
painanteet herkästä
painanteet yöstä joka lupaa aamun susien kainalossa
painanteet saniaisten lehtikuvioissa
painanteet sanasta jolla sain sinut lupaamaan
veden, öljytyt kuiskaukset
että hetki voi olla paikallaan ja me siinä kuin
pahaa aavistamattomat perhoset
muinaiset suudelmat eivät pelänneet kallioita, valloittajia, haarniskoja
ihoni vasten pihkaa
ja aurinko, joka vaatii herkältä voimia -
niitä sopimuksia, että pieni ajatus lempeydestä
kukistaa ahneet
muinaiset suudelmat -
mihin me ne unohdimme?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut