Hetken sain olla lähelläsi.
Sinä iltana oli jälleen pakko päästää irti.
Sinäkään et halunnut sitä.
Miksi se on niin epäreilua?
Ikävöidessä tunnen tuoksusi.
Käydessäni nukkumaan,
tunnen lämpösi sydämessäni.
Tänä iltana en saa sinua kainaloon.
Miten syvälle ikävä voi tunteutua?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Nimetön | 10.8.2009 | 1 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Nimetön | 1.1.2009 | 3 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Sydän irti | 14.9.2008 | 0 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Nimetön | 3.8.2008 | 20 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | sinulle | 11.6.2008 | 18 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Ennen oli paremmin | 25.5.2008 | 6 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Tyttö ja poika | 24.4.2008 | 8 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | hyvästit | 23.4.2008 | 8 | Runo |
| 3cc42e15842483ea15c03cc9105bbe60 | Nimetön | 23.4.2008 | 2 | Runo |
Kommentit
Tuo viimeinen lause - voi huokaus, upeaa. Menin sanattomaksi. Tämä on niin tuskaisen kaunis että meinasin pakahtua. Ja meinaan edelleen.
Ikävöidessä sitä tuntee kaikenlaisia tuntemuksia..ihan kuin se toinen olisi siinä. Ja näkee unia joista on niin vaikea herätä kun Hän ei olekkaan vierellä...ikävä on niin ikävä tunne, mutta toisaalta vain osa elämää..näin pitäsi jaksaa uskoa vaikka itselläkin se on taas välillä vaikeaa...
surullinen ja kaunis runo
Voi tunkeutua todella syvälle ja saada sellaisen otteen, että vain hän ja tietty voi tuosta sielun vapauttaa...
kiitos :)
tää on surullinen, mutta kaunis. ja syvällehän se ikävä voi tunkeutua, tiedän tunteen.
Minun makuuni liikaa pisteitä.
Viimeisen lauseen jälkeen luin runon uudestaan uusin silmin. Tämähän on täynnä ajatuksia, ahdistavia ja herkkiä.
Ja todellakin, viimeinen lause, vau.
Syvälle se ainakin tunkeutuu ja se on harvinaisen epäreilua kaiken lisäksi kun on tuhoton ikävä. Onnes saa kohta olla taas lähellä <3
Raastava, kaipaava. Lopetuksen kysymys jättää pohtimista lukijallekin.
kaunista kerrontaa hienossa runossasi, pidän!
Tuo viimeinen lause - voi huokaus, upeaa. Menin sanattomaksi. Tämä on niin tuskaisen kaunis että meinasin pakahtua. Ja meinaan edelleen.
Ikävöidessä sitä tuntee kaikenlaisia tuntemuksia..ihan kuin se toinen olisi siinä. Ja näkee unia joista on niin vaikea herätä kun Hän ei olekkaan vierellä...ikävä on niin ikävä tunne, mutta toisaalta vain osa elämää..näin pitäsi jaksaa uskoa vaikka itselläkin se on taas välillä vaikeaa...
surullinen ja kaunis runo
Voi tunkeutua todella syvälle ja saada sellaisen otteen, että vain hän ja tietty voi tuosta sielun vapauttaa...
kiitos :)
tää on surullinen, mutta kaunis. ja syvällehän se ikävä voi tunkeutua, tiedän tunteen.
Minun makuuni liikaa pisteitä.
Viimeisen lauseen jälkeen luin runon uudestaan uusin silmin. Tämähän on täynnä ajatuksia, ahdistavia ja herkkiä.
Ja todellakin, viimeinen lause, vau.
Syvälle se ainakin tunkeutuu ja se on harvinaisen epäreilua kaiken lisäksi kun on tuhoton ikävä. Onnes saa kohta olla taas lähellä <3
Raastava, kaipaava. Lopetuksen kysymys jättää pohtimista lukijallekin.
kaunista kerrontaa hienossa runossasi, pidän!
ihana ♥ suosikkeihin meni :>
tosi koskettava ja kaunis runo. kuvaa täýdellisesti ikävän tunteita, jotka kyllä mullekki on käyneet lähiaikoina liiankin tutuiksi. ei liian runo-runomainen, mutta ihana :)