Jos joskus olen ollut peloton,
tänään en sitä ole.
Vapisen tässä kuoressani,
kun en tunne kuinka se toimii.
Selite:
-
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Jos joskus olen ollut peloton,
tänään en sitä ole.
Vapisen tässä kuoressani,
kun en tunne kuinka se toimii.
Kommentit
Loistavaa, sitä uskottelee olevansa suuri ja rohkea, mutta se kostautuu. Älä anna pelolle siipiä, vaan kulje mielin avoimin.
hienoa hienoa! sinä osaat asettaa oikeat sanat.
Muistuu mieleen kuin pyörällä ajaminen - vai ehkä kuori onkin käynyt jo liian pieneksi ja aika karistaa se kokonaan...?
Runossasi hauras, koskettava, itsetutkiskeleva tunnelma...
Ei elämään ole pelkoa luotu, luottamus on. Pelon askeleet uuvuttavat...
voi kumpa en tietäisi tätä tunnetta. Mutta toisaalta pelko on elämän suola.. siihen ei totu mutta joskus sen kanssa oppii elämään.
sanattomaksi tämä pistää minut. Upea runo näinkin vähin sanoin.
Sivut