istumme melussa mekoissamme,
jotka mieluummin tahtoisimme heittää pois kun pukea yllemme mutta
kuka meille senkin oikeuden myöntäisi
melankolisena hän nousee lavalle, vain muiden mieliksi
hän ei hymyile tänään
tänään hänellä on mustelmia käsivarsissa ja unelmia silmien alla
ja noissa liian pitkissä ripsissä
on kaksitoista toivetta
ja kun joku taas aamuneljältä koputtaa oveen,
hän toivoo sen olevan uusi väärinkäsitys
väärinkäsitykset antavat hetkeksi toivoa
"ehkä tämä onkin vain virhe"
siten voisi vielä paeta
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
